M. John Harrison (joka on tietenkin Finncon08:n kunniavieraana) ei varsinaisesti ole tunnettu helpoista kirjoistaan. Eilisen mystinen sydän ei ole mikään poikkeus.
Mielenkiintoisesti 1.persoonasta kerrotun tarinan päähenkilö ei ole kertoja vaan hänen ystävänsä, joiden kanssa kertoja on ottanut osaa "johonkin" menneisyydessä. Se jokin on jäänyt vaivaamaan hahmoja eivätkä he pääse siitä yli. Menneisyys ottaa vallan hahmoista ja sen selvittäminen muuttuu heidän elämäntehtäväkseen. Hahmot ovat hyvin riippuvaisia toisistaan, hyvässä ja pahassa. Toisiaan täydentävät ja toisensa rikki repäivät parit ovat tarinan keskiössä: teema toistuu niin pää- kuin sivuhenkilöidenkin kohdalla.
Eilisen mystisestä sydämestä on todella vaikea sanoa yhtään mitään. Juoni tuntuu olevan toisarvoinen tunnelman rinnalla. Harrison "maalaa" kauniin ja haikean kuvan Englannistaan. Koko tarina vaikuttaa vanhalta, kellastuneelta valokuvalta, josta yritetään saada vielä selkoa. Kuulostipa tuo kummalta ja teennäiseltä... Joka tapauksessa, Valoon verrattuna Eilisen mystinen sydän on ehkä marginaalisesti helpompi kirja, mutta missään tapauksessa se ei lukijaansa helpolla päästä! Tästä voisi yrittää keksiä jotain järkevää kysymistäkin ennen conia... ehkä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment