Monday, July 11, 2011

Ian McDonald: The Derwish House

Loistavasti yksi Hugo-ehdokkaista ja Euroconin kunniavieraista olivat sama henkilö, eli lukemalla Ian McDonaldin The Derwish House -kirjan sai lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Vuonna 2027 Turkki on kuulunut EU:hun jo 5 vuotta. Istanbul on yhtä aikaa perinteisen turkkilainen ja modernin eurooppalainen; täynnä myyttejä ja teknologiaa, terrorismia ja taidetta. The Derwish House seuraa kuuden henkilön tarinaa viikon ajan.

The Derwish House on niitä kirjoja, joissa tunnelma ja hahmot nousevat ehkä jopa juonen ohi. Se on hyvin tyypillinen (?) McDonaldin kirja, ja väistämättä tulikin mieleen Brazyl ja The River of Gods. Derwish House on kuitenkin lähestyttävämpi ja etenkin hahmoihin pääsee paremmin sisälle. Poikkeuksellisesti kirjan lapsihahmo on varsin onnistunut (pikkuvanha, mutta kuitenkin). Kirjan scifi-teknologia on sekin suhtellisen helppoa. Erityisen ihanaa kirjassa on kuitenkin tunnelma; McDonald hallitsee suuren kaupungin vilinästä kirjoittamisen. Istanbul onkin hyvin pitkälti kirjan seitsemäs hahmo, jota ilman koko tarina hajoaisi atomeiksi. Hugo-ehdokkaista ehdottomasti paremmasta päästä!

Viikon kuluttua onkin Finncon, ja siellä olisi tarkoitus jutella Hugo-romaaneista enemmänkin! Ja monesta, monesta muusta asiasta!!

Friday, July 8, 2011

Mira Grant: Feed

Tämän vuoden Hugo-urakka alkoi Mira Grantin "esikoisromaanilla" Feed (tai oikeastaanhan jo Cryoburn on Hugo-ehdokas, mutta ei vielä silloin kun se tuli luettua). "Esikoisromaanilla" sen takai, että Grant on kirjoittanut Seanan McGuire -nimellä jo muutaman vuoden ajan.

Feed on kirja presidentinvaaleista (USA), uudesta mediasta ja nimenomaan blogien voimakkuudesta, vapauksien puutteesta ja turvattomuudesta, uskollisuudesta ja petoksesta ja luonnollisesti zombeista. Kirjan päähenkilöt, Georgia, Shawn ja Buffy kutsutaan raportoimaan USAn presidentinvaaleista blogeihinsa, ensimmäisinä bloggereina ikinä. Ehdokas lähtee kiertueelle ja teinit hänen mukanaan. Ja koska mukana on voimakas zombie-elementti, alkaa homma nopeasti mennä pahasti pieleen.

Kirjaa vaihtelee eri kerronnan muotoja kivasti. Välillä on ihan suoraa 1.persoonan kerrontaa, välillä blogitekstejä. Grantia on kehuttu siitä, että hän tunnistaa zombie-genrensä (esim. päähenkilöiden nimet on napattu erilaisista yliluonnollisista yhteyksistä ja tämä tehdään hyvin selväksi myös kirjassa itsessään), mutta ajoittain se menee vähän ylisöpön ja liioitellun puolelle. Hahmot ovat mielenkiintoisia ja maailma tuntuu toimivan (muutamia kauneusvirheitä lukuunottamatta). Muutaman hahmon motiivit jäävät ikävän ohuiksi eikä aivan selviä miksi he tekivät mitä tekivät. Yksi poikkeuksellisen voimakas kohtaus kirjassa onneksi on! Feed on myös varsin "helppo" ja paikoitellen kevytkin kirja, eli hieman ihmetyttää miten se Hugo-ehdokkaaksi on päässyt. Kiva kirja, kannattaa lukea, mutta...

Monday, July 4, 2011

Joanna Russ: Naisten planeetta

Inhottavaa lukea kirjoja vian siksi, että kirjailija on juuri kuollut... Niin kuitenkin kävi Joanna Russin kanssa, jonka Naisten planeetta tuli luettua uudestaan kirjailijan kuoltua huhtikuussa. Tämä on niitä kirjoja, joista on kirjoitettua kirjoja, eli tässä tulee nyt aika pintaraapaisu.

Naisten planeetta on neljän naisen, Janetin, Jeanninen, Johannan ja Jaelin tarina. Neljä naista edustavat neljää eri planeettaa, joista jokaisella on erilainen suhtautuminen tasa-arvoon (tai ehkä oikeimmin feminismiin). Tarinan aikana kukin nainen - ja ennen kaikkea lukija - oppii näkemään asiat useammalta eri kantilta.

Mikään helppo kirja Naisten planeetta ei ole. Se on moniulotteinen, monikertojainen ja vihainen kirja. Toisaalta se on myös nopeatempinen ja humoristinen. Monet sen teemoista olivat, ehkäpä onneksi, ajankohtaisempia vuonna 1975 kuin nykypäivänä. Missään tapauksessa Naisten planeetta ei ole kuitenkaan vanhentunut, minkä huomaa loistavasti esim. viime aikoina käydystä "miksi naisten kirjoittamaa scifiä ei julkaista enemmän" -keskustelusta (esim. täällä). Kirjan englanninkielinen nimi, The Female Man kertoo myös paljon enemmän kuin Naisten planeetta. Voidakseen olla hyväksytty ihmisenä, pitää muuttua mieheksi. Pitääkö naisten todella luopua itsestään tullakseen hyväksytyksi?

Mielenkiintoinen kirja! Pitäisi lukea vielä Piknikki paratiisissa.