Wednesday, January 19, 2011

Seppo Jokinen: Räätälöity ratkaisu

Taas Komissario Koskista joululomalla. "Kummasti" aina juuri joulunpyhinä tulee luettua näitä.

Räätälöidyssä ratkaisussa Koskisella on isoja henkilökohtaisia murheita, mutta samalla pitäisi tutkia ratapihalta löytyneen teinipojan murhaa. Toisin kuin edellinen kirja, tällä kertaa liikutaan enemmän Tampereen keskustassa ja vähemmän muualla.

Ihan leppoisaahan nämä Koskiset ovat. Hyvin realistisen oloista sinänsä, että mitään suuria takaa-ajoja tai tulitaisteluita ei mukaan mahdu. Ja kaupunkikuvaus on hyvin tarkkaa: Koskisen jalanjälkiä on helppo seurata ja vaikka baareja ei nimeltä mainitakaan, niin tietää kyllä mihin milloinkin eksytään. Koskinen on ihan sympaattinen hahmo, sivuhahmot jäävät taas hieman ohuemmiksi (auttaisi ehkä, jos olisi lukenut kaikki sarjan aiemmat osat). Varmaan tulee taas ensi jouluna luettua seuraava osa.

Sunday, January 16, 2011

Patric Rotfhuss: Tuulen nimi

Joskus pitää ostaa kirja siksi, että kansi on kaunis. Patric Rothfussin Tuulen nimi -kirjan suomennoksen kansi oli nätti ja oli kirjaakin toki kehuttu...

Majataloon tulee Kronikoitsija kuulemaan majatalon pitäjän tarinaa. Se onkin hyvin perinteinen tarina: nuori, maagisesti (ja muutenkin) lahjakas poika opiskelee magiaa ja oppii paljon muutakin. Maailmaa piinaa ns. suuri paha ja sitä vastaan pitäisi taistella. Mutta ensin pitää oppia elämästä!

Juoni ei siis ole erityisen omaperäinen, mutta tarina pitää silti mukanaan. Osittain se johtuu päähenkilöstä: Kvothe on yhtä aikaa ärsyttävä, pikkuvanha, mielenkiintoinen ja uskottava. Osittain se johtuu maailmasta: Rothfuss on miettinyt maailmansa ja magiansa tarkkaan kuosiin ja turhia asioita ei kuitenkaan kerrota. Hieman tarina junnaa paikoitellen (Kvothen köyhyyteen kiinnitetään huomiota moneen otteeseen; vähempikin olisi riittänyt), ja enemmän olisi ehkä voinut tapahtua. Rotfhussin kieli on rikasta ja kaunista ja sitä todella lukee mielellään. Kuvaukset magian opettelusta ovat myös ihania. Musiikki on olennaisessa roolissa kirjassa ja Rothfuss kuvaa sitä herkullisesti.

Harvoin tulee luettua ihan näin perinteistä fantasiaa, mutta Tuulen nimi on sitä parhaimmillaan! Sen, minkä se omaperäisyydessä häviää, voittaa se kielessä ja maailmassa.

Sunday, January 2, 2011

Vuosi 2010: Tilastointia

Vuosi 2010 oli lukemisen kannalta huono vuosi. Vain 68 romaania. Tämä on huonoin vuosi pitkään aikaan, ja johtui toki monesta seikasta (mm. raskaasta työkuormasta).

Mieleen jäi toki muutamia kirjoja, Miévillen uusimmat, Swainstonia ja vihdoinkin arvostelukirjojen kautta avautuneet Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -kirjat. Arvostelupuolella myös Susanne Collinsin Nälkäpeli-sarja osoittautui loistavaksi, ja Kuvastaja-voittaja, Helena Wariksen Uniin piirretty polku, upposi sekin.

27 romaania tuli luettua englanniksi. Tähän saattoi vaikuttaa se, että peräti 33 luetuista kirjoista oli arvostelu/Kuvastaja-kirjoja, eli siis luonnollisesti suomenkielisiä. Genrekirjallisuuden ulkopuolelta ei tullutkaan kovin paljoa luettua, Larssonin Millenium-trilogia, uusin Seppo Jokinen jouluna ja siinäpä se melkein olikin.

Con-puolella oli taas loistava vuosi! Åcon toukokuussa ja loistavan ihastuttava Geoff Ryman, Swecon kesäkuussa ja aina yhtä hurmaava Justina Robson sekä tietenkin kaiken kruununa Finncon heinäkuussa! Finnconin kaikki kunniavieraat (Kushner, Cadigan, Peltoniemi ja Rantalaiho) jäivät mieleen hauskoina ja mielenkiintoisina ihmisinä (OK, rehellisyyden nimissä pitää kai myöntää että kahden viimeisen kohdalla tämä mieleenpainuminen on tapahtunut jo vuosia sitten).

Toivottavasti tänä vuonna ehtii lukea enemmän. Muutama viimeisin kirja viime vuodelta on vielä tänne listaamatta, eli hieman pitää purkaa backlogia vielä.