Ruotsintuliaisia, tai jotakin. Väitin siellä, etten ollut koskaan oikein pitänyt Mercedes Lackey'n kirjoista ja niinpä sain co-panelistiltani lahjaksi Lackeyn, Eric Flintin ja Dave Freer'in yhteiskirjan Shadow of the Lion. Tämä olikin hieman erilainen kuin aiemmat Lackey-kokemukseni, mutta ei vielä käännyttänyt minua faniksi, lähinnä valtaisan pituutensa takia.
Shadow of the Lion sijoittuu vaihtoehtoiseen 1500-luvun Venetsiaan. Rakkautta, petosta, uskontoa, murhia, magiaa, demoneita. Päähenkilöitä on useampia, lähes kaikkien tarinat nivoutuvat toisiinsa (tosin lukija on aina askeleen edellä päähenkilöiden tietoja) ja pääasiallisesti ihan mielenkiintoista "hovijuonittelua." Osa hahmoista on oikein onnistuneita, osa hieman yksiulotteisia. Maailma oli itse asiassa ihan onnistunut: kristinusko yhdistyi hienosti "pakanallisiin" taikuuksiin. Venetsia on tietysti hieno tausta melkein mille tahansa, melkein missä ajassa tahansa.
Ihan hauskaa kesälukemista, muttei ihan 900 sivun arvoista. Ja, kuinka ollakaan, tämä on vasta trilogian 1.osa! (Mikä tosin selittää osittain hieman kökköä loppua.) Tuskin tartun jatko-osiin, tosin tämä on nopealukuista viihdekirjallisuutta, jolle sillekin on paikkansa. Ehkä jos tulee halvalla vastaan jossain... Kirjassa oli myös oikein tarpeellinen nimiluettelo, melko turha "termiluettelo" (hyvin epätäydellinen) ja aivan täysin turha Venetsian kartta.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment