Välipalana World Fantasy Award -voittaja vuodelta 1982, eli Michael Shean Nifft the Lean.
Nifft the Lean kertoo neljä lyhyempää kertomusta kirjan alussa jo edesmenneestä mestarivarkaasta Nifftistä. Nifft menee sinne minne muut eivät uskalla, näissä tarinoissa neljään erilaiseen demonivaltakuntaan. Vaikka Nifft on ihan sympaattinen hahmo, valvoo hän kuitenkin tehokkaasti aina omia etujaan. Tarinat on pääosin kuvattu jonkun muun kuin Nifftin kertomina, joten totuushan saattaa olla vielä jotain ihan muuta...
Ihan veikeitä tarinoita, ja mielenkiintoisesti ja monipuolisesti Shea kuvailee demoneita ja niiden valtakuntia. Veri lentää, miekat ja magiat ottavat yhteen, ja Shea kyllä hyvin genreä hyödyntää. Helmenkalastus jäi erityisesti mieleen. Aavistuksen verran puuduttavaksi meno loppupuolella yltyi, mutta onneksi kirja oli suhteellisen lyhyt. Tällaista ei-Tolkienilaista fantasiaa on kiva lukea aina silloin tällöin (muunkinlaista ei-Tolkienilaista fantasiaa on toki kiva lukea!), mutta ei välttämättä kovin suurina erinä kerrallaan. No, lyhyinä tarinoina se Conankin toimi, joten...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
mistä sä ton löysit? oon joskus kuullut siitä, että kannattaisi lukea, mutta ei sitä tunnu löytyvän näiltä leveysasteilta :P
Mistähän tuo tarttui matkaan...? Jostain divarista, en kyllä yhtään muista tarkemmin. Koska luen noita WFA-kirjoja (ja Hugo-romaaneja) suht järjestelmällisesti, on minulla myös yleensä mukana puuttuvien kirjojen lista. Mikä tulee ajoittain tarpeeseen, ainakin yhden kirjan olen ehtinyt jo ostaa kahtena kappaleena (ja melkein kolmantenakin, ennen kuin muistin sen jo omistavani). Mutta valitettavasti ei mitään tarkempaa muistikuvaa!
mulla on kanssa järjestelmällinen ote tähän, vaikka luen varmaan vähän eri listoja ... vanhimmat "buy on sight" -listat on jo niin vanhoja, että osaan ne ulkoa. ei tarvii kuskata mukana.
en voi uskoa, että sanoin ylläolevan ääneen julkisesti :D
Post a Comment