Mitä tapahtui huhti- ja toukokuulle? Hyvä kysymys, kirjoja ei ainakaan tullut luettua (paitsi arvostelukirjoja ja aika paljon sarjakuvia). Mutta jotain sentään, esimerkiksi Hugo-ehdokkaanakin oleva Catherynne M. Valenten Palimpsest.
Palimpsest on neljän toisensa tuntemattoman henkilön tarina. Se sijoittuu "oikeaan" maailmaan ja Palimpsest-nimiseen paikkaan, jonne on vaikea päästä, ja jossa on vielä vaikeampi pysyä. Kovasti enempää siitä ei pidä tässä sanoa, mutta kyseessä on siis urbaania fantasiaa siinä merkityksessä, jossa urbaani tapahtumapaikka on tärkeässä roolissa, oikeastaan hahmo itsekin.
Palimpsest on todella kauniisti kirjoitettu ja unenomainen tarina. Pääidea on hieno, eikä tarina sorru liiallisiin turhanpäiväisiin monimutkaistumisiin vaan pysyy koko ajan raiteillaan. Tietyntyyppistä toistoa esiintyy, mutta se on oikeastaan jopa juonen kannalta perusteltua. Suositeltava kirja! Toivottavasti Valentelta tulee pian jotain muuta (vanhempia kirjoja pitää myös hankkia, vaikka niiden hankkiminen voi kyllä olla hankalaa).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Unenomainen ja hyvin kirjoitettu, pitää täysin paikkansa.
Hyvä kirja? No jaa. Kirjailija rakastaa aivan liikaa hienoa kieltään, ja tarina peittyy sen alle. Minä olen sen verran putkiaivoinen, että haluan jotain järkevää ja viihdyttävää juontakin kirjalta. Muutenhan voisi lukea runoja. Joita en lue. :-)
Minä luen runojakin. :) Ehkä siksi(kin) Valente vetosi. Ja olihan siellä juonikin, mutta myönnän toki että tunnelma ja kuvaus ja "pääidea" vetosivat vielä enemmän.
Post a Comment