Ennen Condensea (ja sen aikana...) tuli luettua toinekin Justina Robsonin romaani. Tällä kertaa hänen esikoisromaaninsa, Silver Screen.
Anjuli O'Connell löytää ystävänsä Royn kuolleena. Kuoleman takana on tietenkin jotain kummallista, ja niinpä Anjuli alkaa selvittää miksi Roy kuoli. Samaan aikaan - ja tähän liittyen - selvitellään tekoälyn oikeutta elämään sekä Anjulin poikaystävän obsessiota kyborgeista. Eli pohditaan missä ihminen alkaa ja kone loppuu tai päinvastoin.
Tekoäly-juonikuvio oli mielenkiintoinen, ja tietyllä tavalla Anjulin murhatutkimuksetkin. Hieman sirpaleinen olo romaanista kuitenkin jäi: ehdottomasti ei Robsonin parhaita. No, oli myös toki ensimmäinen. Anjuli on hahmona mielenkiintoinen, ja hänen persoonansa tulee loistavasti esiin ruoka-kuvauksista: harvassa kirjassa syödään aivan näin paljon ja kuvaillaan erilaisia ruokia niin yksityiskohtaisesti. Suhteellisen kevyttä kamaa tämä myös on (verrattuna esim. MappaMundiin), mutta toki "raskaampaa" kuin Quantum Gravityt. Pelkästään Silver Screenin pohjalta olisi vaikea päättää kannattaako Robsonia lukea enempää, mutta siis jos Robsonin tuotantoon on jo tutustunut, kannattaa tämäkin lukaista. Näkee myös hyvin Robsonin kehityksen kirjailijana.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment