Ei voi lukea liian monta hyvää kirjaa peräkkäin, välillä pitää lukea höttöä. Tällä kertaa höttö oli Gaelen Foleyn Prince Charming.
Ascensionia piinannut Naamioitunut Ratsastaja ryöstää epähuomiossa valtakunnan kruununperijän, legendaarisen naistenmiehen maineessa olevan prinssi Rafaelin (ks. kirjan nimi). Naamioituneen Ratsastajan naamion alta paljastuukin nainen (tämä ei ole suuri spoileri, lukijalle se paljastetaan heti kirjan aluksi), Daniela, ja hirttämisen sijaan Rafael rakastuukin häneen päätäpahkaa. Taustalla tietysti juonitellaan kruununperijää vastaan ja kaikkea muuta mitä historialliseen romanssiin kuuluu. Tapahtumapaikkana on Välimeren alue, aika 1815.
Tämä oli itse asiassa trilogian kolmas osa, mutta toimi varsin mainiosti sellaisenaankin. Erityisen omaperäistä tämä ei ollut, mutta ei sitä oikeastaan tältä odottanutkaan. Kevyttä, ihan hauskaa, melko kliseistä (etenkin rakkauskohtaukset, joita oli yllättävän vähän). Välipalakirjana toimi oikein hyvin. Kielellisesti tämä oli melko helppoa englantia (esim. moneen spefikirjailijaan verrattuna) eli tätä voisi hyvin suositella ihmisille, jotka haluavat lukea jotain kevyttä ja romanttista englanniksi.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment