ytänyt. Yhtenä ihmisenä idean takana on Pasi Jääskeläinen, , mutta mukana on siis myös muita kirjailijoita (joita jänismainostelen myöhemmin).Ensimmäisenä siis Pasi Jääskeläisen "Lumikko ja 9 muuta" (Atena, 2006) , joka kuului viime vuoden ei ehkä suuriin yllättäjiin, mutta oli yksi mielenkiintoisimmista kirjoista koko vuonna. Jääskeläisen tyyli oli tullut tutuksi novelleista, ja hieman jännitti lukea kokonaista romaania (kävisikö novelleissa toimiva tyyli romaanissa liian raskaaksi?). Mutta se toimi. Kaikki toimi. "Lumikko" on täynnä taikuutta ja realismia, kauhua ja kauneutta eivätkä sen "fantastiset" elementit hypi silmille, vaan ne pureutuvat lukijan tajuntaan hienovaraisesti. Jääskeläisen kirja on hyvin suomalaisen oloinen, Jäniksenselkä on mitä suomalaisin paikkakunta ja hahmotkin ovat uskottavia suomalaisia. Hyviä, pahoja, ihmisiä. Mitään "suurta pahaa" tai hyvää kirjassa ei ole, mikä sekin näin fantasiahenkiselle kirjalle on vain hyväksi.
Minä suosittelen (ja olen suositellutkin) "Lumikkoa" kaikille, jotka haluavat lukea jotakin erilaista! Sen "spekulatiivisia elementtejä" on turha pelätä: tämä ei ole mitään haltiatjakääpiöt -fantasiaa, vaan ihmeen tuntu tulee ihan muualta, pitkälti tutuista asioista. Lisää tällaista!
No comments:
Post a Comment