Dresden-files jatkuu ja nyt mukana on vampyyrejä! Ja missä vampyyrejä, siellä väistämättä sitten sitä jo aiemmin mainittua seksiä. Ei vieläkään häiritsevästi, mutta selvemmin kuin edellisissä osissa kuitenkin.
Juonellisesti Grave Peril oli alussa pitkälti samaa kuin edellinenkin osa, seurataan murhaajaa ruumiilta toiselle, mutta loppupuolella siitäkin päästiin onneksi eroon. Muutama uusi hahmo oli tuotu mukaan "kirjojen välissä", mikä nopeutti tarinaa mutta paikoitellen tuntui siltä, kuin olisi jättänyt yhden osan väliin tai jotakin. Butcherilla on selvästi ollut myös nimien keksimisessä ongelma: tässä kirjassa oli Michael, Mikey ja Mike (mekaanikko)... Tarina jäi nyt myös selvemmin auki kuin edellisissä osissa, aivan kaikkia langanpätkiä ei lopussa saatu täydellisesti solmittua yhteen. Itse pidän "jokainen kirja on kokonaisuus" -sarjoista, joten täytyy toivoa että Butcher ei yritä jatkossakaan tällä konstilla koukuttaa lukijaansa.
Ihan viihdyttävä kirja, parissa kohdassa hyvinkin hauska.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Vaikka haaste ei oikein sovikkaan blogisi henkeen, toivon sinunkin testaavan tätä nykyajan kiertokirjettä...
Joskus lapsuudessani oli korttikerhoja, joissa piti lähettää tietyn aiheinen (esim. koira) postikortti listan ensimmäiselle ja haastaa mukaan neljä ystävää sekä lisätä oma nimi listalle viimeiseksi. Se oli hauskaa, vaikka yleensä en saanutkaan luvattuja 16 koirakorttia.
Tämä haaste on korttikerhoa tylsempi, mutta ei maksa edes postimerkkiä: kerro itsestäsi kuusi outoa asiaa ja haasta kuusi seuraavaa blogia mukaan.
Post a Comment