Emily Gee: The Laurentine Spy

Arvostelukirjoja on tullut luettua taas liiankin kanssa, mutta välillä jotain muuta. Emily Geen uusin, The Laurentine Spy, kuuluu romanttisen fantasian genreen, jota yleensä ei tule kauheasti harrastettua. Hänen edellinen romaaninsa, The Thief With No Shadow, oli kuitenkin sen verran hyvä, että pakkohan tähänkin oli tarttua. Se tuntui hyvältä lukemiselta mökkireissulle.

Ja toisaalta olikin, toisaalta ei. The Laurentine Spy kertoo kahdesta vakoojasta Corhonan hovissa. Vakoojien ongelmaksi muodostuu hoviin kutsuttu Vakoojannappaaja (Spycatcher). Kaiken lisäksi Saliella, naispuolisella vakoojalla, on tiettyjä yliluonnollisia kykyjä, joista Corhonassa palkka on kuolema. Vakoojat tapaavat toisiaan naamioituneina, joten he eivät tiedä toistensa identiteettiä. Lukijalle asia paljastetaan hyvin aikaisessa vaiheessa, ja muutenkin lukija on koko ajan hahmojen edellä. Tämä ei häiritse, päin vastoin herättää paljon "mitenkähän tuo tämänkin asian saa selville?" -tyyppistä spekulaatiota. Corhonan hovi on ihastuttava yhdistelmä viktoriaanista siveyttä ja roomalaisia orgioita. Miesten ja naisten asemat ovat varsin selvät, naisen paikka on miehensä luona ja aviomiehen asema on tärkeä, mikä ei tarkoita etteikö naisilla olisi vaikutusvaltaa...!

Geen hahmot ovat The Laurentine Spyssä paremmat kuin esikoisteoksessa. Molemmilla hahmoilla on enemmän motivaatioita ja he ovat vähemmän toistensa kopioita. Tarina on hyvin kirjoitettu, kevyttä ja sujuvaa ja fantasiaelementit hyvin hillitysti mukana. Myös juoni oikeastaan kiinnostaa, etenkin Salielin selviäminen Vakoojannapaajan kynsistä. Ja tässä tulikin sitten se ongelma. Sosiaalisella mökkimatkalla pitäisi ehkä tehdä muutakin kuin vain lukea, mutta The Laurentine Spytä oli hyvin vaika jättää kesken! Luvut ovat lyhyitä ja kiusaus "yksi vielä" nousee korkeaksi. Mökkiseurueeseen kuului neljä henkilöä, joista kaksi ehti lukea 2,5 vuorokauden aikana kirjan kokonaan ja kolmaskin puoleenväliin. Kaiken saunomisen ja lautapelaamisen ohella, siis. Tämä voitaneen laskea kehuksi The Laurentine Spylle, ja nyt pitääkin pitää silmät auki Emily Geen seuraavaa kirjaa varten.