Pitihän se viimeisinkin osa sitten lukea. George R.R.Martinin Tulen ja jään laulu on nyt tältä erää ohi, ja nyt alkaa odotus.
Korppien kestit oli hieman erilainen aikaisempiin kirjoihin verrattuna, eikä välttämättä pelkästään hyvällä tavalla. Aiemmista kirjoista tuttujen näkökulmahahmojen lisäksi mukaan oli tuotu uusia, "vähäisempiä" hahmoja, joihin tottumiseen meni aikansa. Heistä osalla oli vain luku tai pari, ja aina piti miettiä kenestä taas olikaan kyse eivätkä Greyjoyt oikein jaksaneet nyt kiinnostaa muutenkaan. Korppien kesteissä ei myöskään tapahtunut aivan niin paljoa kuin Miekkamyrskyssä, mikä oikeastaan olikin odotettavissa edellisen kirjan tapahtumapaljouden jälkeen, mutta mikä ei välttämättä ollut kauhean kivaa. Martin oli myös - tarkoituksella - kertonut tarinan tämän osan vain tiettyjen hahmojen näkökulmista, mikä jätti taas toisia (hyvinkin mielenkiintoisia!) hahmoja kokonaan ulkopuolelle. Muutama hahmo kehittyi mielenkiintoisempaan suuntaan, etenkin Alayne. Ja muutaman hahmon kohtalo jäi ihanasti (tai kamalasti...) auki. Uskonnolla oli Korppien kesteissä isompi osa kuin aiemmissa kirjoissa, ja uskonnolliset aspektit olivatkin hyvin mielenkiintoisia.
Mutta aika paljon jäi kertomatta, joten kyllä, nyt odotetaan jatkoa. Olisi muuten tosi kiva, jos kirjoissa olisi "koko maailman" kartta, ts. tietäisi kuinka kaukana Westeros on sitä meren takaa uhkaavista vaaroista. Kuinka pitkään meren ylittämiseen menisi? Ehkä seuraavissa kirjoissa?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment