Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulanjängältä oli hupaisa kokemus pari vuotta sitten, mutta ei ihan heti tullut mieleen että sama kirjailija voisi kirjoittaa myös hauskaa scifiä. Nahkakolo on kuitenkin juuri sitä.
OK, onha Niemi selvästi tutustunut Douglas Adamisin (may-he-rest-in-peace) tuotantoon, mutta ei se haittaa. Nahkakolo on lyhyistä avaruustunnelmapaloista muodostuva kokonaisuus, hieman suorastaan käsikirjamaisesti kirjoitettu: mitä maassa tallaajan pitäisi tietää avaruudesta. Niemen avaruus on varsin sekava ja häiriintynytkin paikka, ja maailmankaikkeus on kuin makkara...
Kieli on taas kerran romaanissa tärkeässä asemassa. Niemi kikkailee hienosti kielellä (onnittelut suomentajallekin) ja etenkin alun kuvaus kesäisestä Torniojokilaaksosta iskee kaikkiin aisteihin. Olisipa jo kesä! Huumori on hyvin samankaltaista kuin Adamsilla aikoinaan: enemmän viinaa kuin seksiä.
Oikein mukava "välipala" raskaamman kirjallisuuden lomassa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment